Minä sairastin mahakipua keskiviikon ja meidän pienin ripuloi muutamaan otteeseen. Torstaina oltiinkin jo hyvissä voimissa ja ajateltiin, että tauti on taltutettu. Eipä sitä iloa kauaa kestänyt, kun mies aloitti oksentamisen oikein kunnolla. Kerkesin jo ajatella, että vanhempi tyttö säästyisi taudilta, mutta kello kaksi viime yöllä huoneesta alkoi kuulua epämääräistä ääntä, jonne syöksyin sinne vauhdilla ja sain pelastettua lakanat pahimmilta tulvilta. Isompi oksensi sitten koko yön eikä kumpikaan nukuttu kahtaa tuntia kauemmin. Tämä päivä onkin mennyt sitten hieman väsyneissä tunnelmissa. Sen verran oon jaksanu, että pyykit oon pessy, mutta koko koti on muuten kuin pommi. Ei vain voimat riitä ylimääräiseen. Mies on edelleen heikolla hapella, mutta ehkä kuitenkin jo paranemaan päin. Saas nähdä pääseekö tytöt huomenna hartaasti odotetulle virpomisreissulle. Meillä jäi tänään serkkupojan synttäritkin välistä, joka harmittaa koko popppoota ihan vietävästi.
