Lisää säilytystilaa keittiöön

Astiahamsteri ilmoittautuu! Kummasti vain muutaman vuoden asumisen jälkeen alkaa kaapit pursuilla tavaraa. Kippoja ja kuppeja joka paikka täynnä, joten tilaukseen meni lisää säilytystilaa meidän keittiöön. Ollaan jo pitkään miehen kanssa puhuttu, että haluttais kokeilla keittiöön saareketta. Jo rakennusvaiheessa sitä mietittiin ja keittiösuunnitelmia tehtiin, mutta tämä nykyinen keittiömalli vei voiton. Vähän aikaa sitten aloin taas puhumaan miehelle saarekkeesta. Hänpä sitten innostu asiasta ja pyysi mittoja minkä kokoista haluaisin. Yhdessä pähkäiltiin ja eipä aikaakaan, kun meidän verstaasta nikkaroinnin ääniä kuului :) Viikonloppuna kannettiin sitten pienen pieni saareke meidän keittiöön ja siitä tuli aika ihana! <3

Joka kerta, kun keittiön ohi kuljen, mun on pakko kurkata tuota pientä ihanuutta. Tykkään siitä tosi paljon ja se imee sisäänsä kyllä aika paljon kippoja ja kuppeja. Ja mikä parasta. Tuon voi nostaa pois, kun alkaa kyllästyttää. Naapuri keksikin jo sille hyvän paikan meidän takaterassilta, sinnekin se kesäisin sopisi oikein hyvin :)

Ensi viikonloppuna juhlitaan meidän tulevaa 2-vuotiasta, joten eiköhän tuo saareke pääse oikeuksiinsa silloin!

Miehen nikkaroima

Meillä vallitsee tällä hetkellä olkkarissa aika tylsät värit. Tai oikeastaan siellä ei ole värejä ollenkaan. Valkoista ja beigeä. Joulun väriähkyn jälkeen tämä tuntui ihan kivalle, mutta nyt jo sitä kovasti kaipaisi pastellisävyjä ympärilleen. Vaaleanpunaisesta en pääse yli, enkä siihen varmasti ikinä kyllästy, joten sormet syyhyten odotan, että saan kaivaa kaapin kätköistä taas hempeää vaaleanpunaista esille :)

Mies innostui tässä yksi kerta tekemään olkkariin uuden pöydän, kun autotallista sen verran jämäpuuta löytyi. Meillä ei ole niinkään tarvetta uudelle pöydälle, mutta enpä pahaksenikaan pistänyt, kun toisella oli intoa tehdä. Toisaalta mies taas meinasi, että uusi pöytä joutaa nettikirpparille myyntiin ja jos se sieltä menee, niin tekee mulle sitten uuden. Pöydän nähtyäni en ole kuitenkaan varma haluanko tästä ihanuudesta luopua <3

Aurinkoista viikonloppua jokaiselle!

Miehen nikkaroima! ♥

Oon tässä jo pidempään haaveillu meille pientä sivupöytää portaikon eteen, mutta eihän sellaista löydy koska pöydän syvyys pitäisi olla alle 25cm. löysin netistä jokunen aikaa sitten nätin pöytä mallin ja vinkkasin miehelle puolivitsillä, että olispa ihana meillekin. Mies tuumasi hetken, sanoi että värkit löytyy ja painui autotalliin. Parin päivän päästä se kantoikin sitten tämän uuden ihanuuden, joka on täydellinen juurikin tuohon paikkaan <3

On se onni omistaa käsistään kätevä mies, joka aina innostuksen tullen suostuu mun kaikenlaisiin hömpötyksiin ;) Nytkin sillä on työn alla uusi olkkarin pöytä, mutta se on vielä hieman epävarmaa, että jääkö pöytä meille vai lähteekö se mahdollisesti myyntiin. Katsotaan, kunhan se vain valmistuu :)

Ensi viikko onkin mulla ihan mahdoton. Lähden kauan haaveilemaani koulutukseen lähipaikkakunnalle ja tämän vuoksi saan/joudun tekemään ympäripyöreitä päiviä. Kotoa lähden aamulla puoli 8 aikaan ja palaan kotia kuuden aikaan. Siihen sitten päälle vielä "läksyt", joita todennäköisesti saamme, joten ei kannata odotella blogipäivityksiä kovin tiuhaan tahtiin. Koulutus kestää ma-la, joten voipi olla mehut pois tämän viikon jälkeen. Onneksi sen jälkeen alkaa joululoma, joka onkin melkein kahden viikon mittainen, sitä odotellessa!

Palaillaan taas! :)

Potkukelkan tuunaus

Täytyy sanoa, että kyllä ennenvanhaa on osattu tehdä kestäviä tavaroita. tuntuu, ettei nykyaikana mikään kestä 5 vuotta kauempaa. Toissa talvena löydettiin mun vanhempien luota mun ikivanha potkukelkka, joka on varmasti palvellut 25 vuotta. Toki tuo kelkka on jo hieman elämää nähnyt ja eihän se ihan priimaa voi olla, mutta ihan käyttökelpoinen kelkka siitä tulisi pienelle fiksauksella. Alla on kuva viime talvesta, jossa meidän vanhempi tyttö on testailemassa kelkkaa. Tästä voi nähdä, että kelkka ei ole enää ihan priimakunnossa.

Mies sitten päätti, että kelkka laitettaan kuntoon ja se pitikin jo viime talvena fiksata, mutta se sitten jotenkin jäi. Nyt tänä talvena tai pikemminkin syksynä mies otti projektiksi tämän ja nyt se on valmis. Kelkkaan piti tehdä uusi työntökahva ja poikkituki selän kohdalle, ruosteet piti piilottaa sekä kelkka maalata uusiksi. Pari viikkoa sitten ensimmäisten lumien tultua maahan, päästiin "uutta" kelkkaa kokeilemaan. Täytyy sanoa, että kelkka koki aikamoisen muodonmuutoksen ;)

Harmi vain, että ei tuo valkoinen lumi kauaa maassa pysynyt ja nyt siitä on enää muisto vain. Uusia lumia ja kelkkakelejä siis odotellessa!

Mitä ihmettä?

En tiedä mikä muhun on mennyt. Onko tämä jotain ikäkriisiä vai mitä, mutta ompelin ensimmäistä kertaa sitten 8 vuoteen. Mistään ihmeellisemmästä ei oo kyse. Kaksi tyynynpäällistä tein greengaten ihanista leipäkoristaliinoista. Tosin mulle tämä on jo todellakin suuri saavutus, sillä en yleensä tule toimeen ompelukoneiden kanssa ja ne haluaa olla mulle mahdottoman ärsyttäviä. Ne temppuilee mulle vähän niinkuin teinit vanhemmilleen. Tänään kuitenkin keräsin pitkän pinnan mukaan ja aloin ommella. Eihän siitä ihan priima tullut, mutta mulle oikein mallikelpoinen suoritus ;) Esittelen ne teille valmiina sitten, kun saan olkkaria hieman syyskuntoon.

      Inspiraatiorikasta viikkoa! :)

Piha laatoitettu

Heipä hei!

Meidän piha on laatoittu jo useampi viikko sitten, mutta jostain syystä en ole saanut kuvattua pihaa, vaikka pihalla ollaankin asuttu aamusta iltaan. Tosin tietokoneella istuminen on jäänyt niin vähiin, ettei kummakaan, että en ole saanut postausta aikaiseksi. Koko pihaa ei laatoittu, vaan autotalliin menevälle tielle odotamme asfalttia. Asfaltti tulee varmasti ensi kesänä, jolloin kaupunki, toivon mukaan, asfaltoi myös tuon meidän talon edesta kulkevan tienkin. Kummasti tuo laatta saa pihan näyttämään valmiimmalta ja niin paljon viimmeistellymmältä, tykkään ihan hurjasti!

Ylläolevassa kuvassa on portaiden viereen tulossa kukkapenkit. heti kun löydän edulliset sammalleimut, niin situtan ne siihen. Niiden on tarkoitus sitten joskus täyttää nuo kukkapenkit ihan kokonaan :) Tänään istutin myös pikkujasmikkeet tuohon polun lähettyville. Niiden huumaavaa kukintaa ja kasvua odotellessa ;)

Kummasti se pihan ilme muuttuu, vaikka sitä ei itse aina niin huomaakkaan. Onneksi tulee kuvattua, joten niiden avulla ainakin tulee huomattua, että kyllä hommat edistyy, vaikka sille ei aina tunnukkaan :) Leikkimökkikin kaipaa vielä ovea, ikkunoihin ristikoita ja lattian maalausta. Sitten sekin alkaa olla leikkejä vaille valmis <3

Maalausprojektia

Meillä nousi pihaan jo alkukesästä leikkimökki. Kaikkien kiireiden keskellä se jäi kuitenkin hieman vaiheeseen. Ikkunat, ovet ja terassin kaiteet puuttuvat, muutoin se on valmis. Tai no, ehkä se isoin työ on odottamassa eli mökin maalaus sisältä ja ulkoa. Alusta asti oli selvää, että mökin sisäseinät maalataan valkoiseksi. Lattian väriä mietittiin vaalean harmaan ja valkoisen väliltä. Päädyin sitten lopuksi harmaaseen lattiaan. Ulkoseinien väristä miehen kanssa väännettiin kättä ja tällä kertaa minä voitin ;) Saan valkoisen mökin. Tuo värisävyjen maailma on sellainen upottava suo, mutta sain onnekseni tehdä yhteistyötä Teknoksen kanssa. Heiltä sain asiantuntevat tiedot meitä askarruttaviin kysymyksiin maaleista ja eri värisävyistä. Nyt meillä onkin maalit odottamassa sutijaa.

Tänään mies aloittelikin pohjamaalin sutimista mökin sisäseinistä ja katosta. Suurin haaste taitaa olla se, että miten lapset saadaan pidettyä pois tuolta mökistä ne kriittisimmät ajat ;) Maltan tuskin odottaa, että mökki on maalattu kauttaaltaan, saati, että sitä pääsisi oikein kunnolla sisustamaan!

                 *Yhteistyössä Teknoksen kanssa

Kukkakärpäsen purema

Onpas meillä ollut harvinaisen hulina viikko! Meillä on päivät menny klo: 10-14 tytön jalkapallokoulussa ja illat on ollaan oltu pihalla, joko kukkapenkkiä tonkien, pihaa laittaen tai naapurien kanssa juoruten :D Ilmat on ollu mitä parhaimmat ja taas kerran voi todeta, ettei näillä keleillä sisällä viitsi istuskella.

Muhun on puraissut suuren suuri kukkakärpänen tai pikemminkin puutarhakärpänen. En oo koskaan ollut mikään puutarha ihminen, mutta nyt. Mun pienen pieni kukkapenkki on kokenut valtavan laajennuksen, jonne  olen istuttanut vähän yhtä sun toista. Työkaverilta saatuja perennoita, naapurilta saatuja tai ostettuja. Vielä sinne mahtuu ja haaveissa mulla onkin yhtä sun toista lajiketta ;) Mun päivien rituaali onkin nykyään kukkapenkin tarkistaminen. Koko ajan pitää käydä katsomassa josko sieltä nousisi jokin uusi kukkanen tai onko joku pikkuinen puhjennut kukkaan. Varsin koukuttavaa puuhaa <3

Mulla on haaveissa pari uutta kukkapenkkiä. Yksi tulee leikkimökin seinustoja kiertämään ja toinen tulee  etupihalla. En vain ole osannut päättää minkälaisen etupihalle aion tehdä, vinkatkaahan jos teillä on jotain ihania inspiskuvia pinterestissä tai jossain muualla mitä saisin ihailla :)

Ylläolevaan istutuslaatikkoon (minkä mies viime vuonna mulle värkkäs) olen istuttanut salaattia. Hieman Matti Myöhäsenä ne laitoin, mutta eiköhän nuo kerkeä vielä kasvaa :)

Lämmintä ja Aurinkoista viikonloppua kaikille! :)

Uutta makkariin

Vihdoin ja viimein saatiin hommattua meidän makkariin verhotanko. Sen hankinta on ollut jo pitempään mielessä, mutta en ole aikaisemmin saanut aikaiseksi vain kävellä kauppaan ja hommata sellaista. Meidän makkarin ikkuna on hirmu iso ja siihen pitäisikin teetättää joku kiva verho. Mulla oli kaapissa jemmassa ikean valkoiset sivuverhot, joten ensi hätään (joka voi meillä tarkoittaa useampaa kuukautta) viritin ne ikkunaan. Kylläpä ne verhot vain tuovat lisää kodikkuutta huoneeseen.

Makkarissa on tuo ikivanha nojatuoli, joka oikeasti pitäisi hävittää, mutta ei me sitä olla raaskittu tehä, koska meidän koiruli nukkuu paljon siinä öisin, joten suotakoon se hänelle ja tuoli olkoon tuolla.

Meillä mies on nikkaroinut meille useamman hyllyn, joten yksi niistä löysi tiensä makkarin seinälle. Hyllylle on etsinnässä jotakin kivoja koriste-esineitä. Se onkin nyt hieman askeettisen näköinen, mutta pikkuhiljaa :)

Viime hetken värkkäilyitä

Tämä päivä on menny vielä paikkoja siivoillessa ja kaupastakin on joutunut hakemaan vielä viimeisiä puuttuvia palasia. Pitihän sitä vielä valmistaa pienet herkut itelle sekä lahjaksi. Meillä mun iskälle on aina hankalaa ostaa mitään materiaa, joten yleensä teen hälle jotain syötävää. Täksi jouluksi on valmistunut perinteinen leipänen ja sitten hasselpähkinä suklaat. Ohjeen löysin Pullahiiren leivontanurkka -blogista ja ajattelin, että näitä on mun iskälle ehdottomasti tehtävä.

Samalla pähkinäaiheella jatkoin ja ajattelin tehdä meille sekä vieraille herkuteltavaksi paahdettuja hunajamanteleita. Niitä yksi joulu tein ja nyt ajattelin, että näitä on saatava uudelleen :) Sopiva yhdistelmä suolaista ja makeaa. Näistäkin ohjeita löytyy vaikka millä mitalla ja nyt en muista mistä ohjeen olen bongannut.

Nyt saa nostaa jalat kohti kattoa ja nauttia tästä hetkestä, rauhasta sekä hiljaisuudesta. Huomenna onkin sitten jännä päivä, jota varsinkin meidän 3vee on odottanut kuin kuuta nousevaa.

                 
                   Piparin tuoksu, kiire ja juoksu.
                   Ainainen hoppu, nyt se on loppu!
                   Seisahdu hetkeksi, lopeta touhu,
                   Luoksesi saapuu oikea joulu! <3