Omaa aikaa

Huh huh! Mies pakkas tänään kimpsunsa sekä kampsunsa ja lähti reissuun. Uhkaavalta näyttää, että se sieltä kotiutuu vasta reilun viikon päästä. Päivät meillä menee kivasti, kun on kaikennäköistä puuhaa, mutta nää illat. Voi tympeys, olis niin kiva, kun olis toinen siinä hieman helpottamassa arkiaskareita. Sain vihdoin ja viimein molemmat tytöt nukkumaan. Pienempi jakso taistella unta vastaan hyvän tovin, mutta onneks nukkumatti voitti. Nyt aion ottaa uusimman lehden kainaloon ja hypätä sen kanssa sohvalle nauttimaan tästä hetkestä ja rauhasta (niin kauan kuin sitä kestää) ;)